Ruusukranssin mestarit – Maalattuja huonekaluja Pohjanmaalta

5.10.–14.12.2003

Huonekalujen koristemaalaus alkoi Pohjanmaalla 1700-luvun puolivälissä. Aluksi maalarit koristelivat arkkuja ja rekiä porvaristolle. Meidän päiviin asti on säilynyt arkkuja, joiden ensimmäinen omistaja tunnetaan. Yleensä omistaja on ollut nuori tyttö, joka säilytti kapioita tulevaisuuden varalle. Koristemaalatut reet taas olivat ns. kirkkorekiä.

1800-luvun alussa yleistyi kaappien koristemaalaaminen. Kaappeja oli maalattu jo edellisellä vuosisadalla. Näiden koristemaalaukset heijasteli rokokoon ja kustavilaisen ajan sisustusihanteita ja nimenomaan tapettimaalauksen ilmaisukeinoja.

Matka oppipojasta maalarimestariksi oli pitkä: noin neljän oppipoikavuoden jälkeen valmistuttiin kisälliksi, johon kuului kisällinvaellus eri kaupungeissa. Tavallisimmin käytiin Tukholmassa. Noin neljän vuoden kisällinäolon jälkeen oli mahdollisuus suorittaa mestarinäyte esim. reen maalaus tai uskonnollisen alttaritaulun maalaus. Mestarinäyte esitettiin joko maalariammattikunnalle tai kyseisen kaupungin maistraatille. Hyväksytyn mestarinäytteen jälkeen maalari anoi porvarioikeutta kaupungista.

Ns. ”talonpoikaiskoristemaalaus” syntyi 1810-luvulla, kun maalarien sallittiin asua ja toimia maaseudulla. Tradition juuret ovat kuitenkin perinteisessä ammattikuntatoiminnassa. Kukka-aiheet muuttuivat 1800-luvun kuluessa yhä tyylitellymmiksi.

Tunnettuja ja jopa hyvin Suomen taidehistoriassa tunnustettuja maalarimestareita 1700- ja 1800 -luvuilta ovat mm. vaasalainen Johan Alm (1728–1810), kristiinankaupunkilainen Carl Gustaf Crantz (1763–1841) ja pietarsaarelainen Gustaf Eric Hedman (1777–1841).

Pohjalaisesta koristemaalauksesta on julkaistu tutkimus Mestareita ja oppipoikia – Pohjanmaalla toimineet käsityöläismaalarit, kirj. Marko Kasto (s. 184, kuvia 131). Näyttelyn huonekalut, esineet ja teokset on valinnut tutkija Marko Kasto Pohjanmaan museon kokoelmista Vaasasta.

Näyttelyn kukka-aiheiset maalaukset kuuluvat Riihimäen taidemuseonm omiin kokoelmiin.