Pienoisnäyttely: Taidemuseon kätköistä – Plooturahoja vuosilta 1686–1752

15.8.–15.9.2013

Riihimäen taidemuseon pienoisnäyttelyssä on esillä museossa suoritettavan digitointi- projektin yhteydessä esiin tuotuja Pentti ja Tatjana Wähäjärven kokoelmaan kuuluvia plooturahoja. Kaikkiaan kokoelmiin kuuluu 17 plooturahaa, jotka kaikki on tuotu yleisön nähtäville. Vanhin kokoelmiin kuuluva 2 taalerin plootu on vuodelta 1686 ja myöhäisin vuodelta 1752. Esillä on ½-, 1, 2, ja 4 taalerin kupariplootuja.

Kuparista valssattuja plootuja (sv plåtmynt [plåt, levy, pelti]) alettiin valmistaa Ruotsissa vuonna 1644 kuparin ylituotannon ja hinnan sääntelemiseksi. Alun perin rahoihin sisältyvän kuparin määrä vastasi täysin vastaavan hopearahan arvoa, minkä vuoksi suurimmat plootut olivat hankalia kuljettaa ja käsitellä. Kuparin hinnan jälleen noustessa plootuja alettiin käyttää muun muassa käyttöesineiden raaka-aineena ja vientituotteena. Vuoteen 1674 asti plootuja tehtiin myös 3, 5, 8 ja 10 taalerin arvoisina, joista suurin painoi peräti 19,7 kg. Näitä varhaisimpia plootuja ei taidemuseon kokoelmaan kuitenkaan kuulu. Plooturahoja valmistettiin aina vuoteen 1768 saakka.

Plooturahoissa on nähtävissä viisi leimaa, joista keskimmäinen kertoo rahan arvon hopeataalerina merkinnällä silvermynt (hopearaha) tai lyhenteellä SM. Kulmissa olevissa merkinnöissä puolestaan ovat kulloisenkin hallitsijan nimikirjaimet ja vuosiluku. Plooturahan paino määräytyi arvon mukaan. Vuonna 1716 lyöty ½ taalerin plootu painoi 378 g ja 1 taalerin plootu 756 g. 1700-luvun alkupuolella ½ taalerin plootulla sai esimerkiksi kilon juustoa tai 3,5kg silakoita. Plooturahasta luovuttiin vuonna 1776 rahauudistuksen myötä.