Mikko Oinonen – Väritaituri ja luonnonlyyrikko

7.6. –21.9.2014

Mikko Oinonen (1883–1956) tunnetaan kesäisten näkymien ja kylläisten värien taitavana kuvaajana. Hän kuului Magnus Enckellin johtamaan Septem-ryhmään, jonka jäseniä yhdisti pyrkimys soveltaa uusimpressionistisia puhtaan paletin teorioita käytäntöön.

Mikko Oinosen mieliaiheita olivat vihreä luonto ja metsänsisusta, kesäinen maisema sekä vesi kaikissa muodoissaan ja tunnelmissaan.

Riihimäen taidemuseossa on kesällä esillä noin 40 Mikko Oinosen teosta. Niistä suurin osa on harvoin esillä olleita teoksia Riihimäen taidemuseon Tatjana ja Pentti Wähäjärven kokoelmasta. Näkökulmaa taiteilijan tuotantoon syventää taidemuseon kokoelmien lisäksi muutamat poiminnat Ateneumin taidemuseon kokoelmista sekä yksityiseltä keräilijältä.

Mikko Oinonen syntyi Pohjois-Karjalassa, Pielisjärven saloilla Nälkösuon mökissä Juho ja Loviisa Oinosen 6-lapsisen perheen kuopukseksi 30.6.1883. Taideopintojen jälkeen Oinonen asui Helsingissä, mutta maalasi kesäisin Koskella, Lammilla, Sääksmäellä, Lempäälässä ja Luopioisten Kukkialla. Toisina kesinä Oinosen maalausmatkat ulottuivat Porkkalan saaristoon ja Karjalan kannakselle, Tyrisevälle. Kesällä 1938 hän suuntasi maalausmatkansa Imatran seudulle Vuoksen koskille, jossa hän maalasi uransa keskeiset maisemakuvaukset vapaana kuohuvasta Vallinkoskesta.

Taidemaalarin uransa lisäksi Mikko Oinonen tunnettiin taidegraafikkona, ja hän toimi myös taidegrafiikan opettajana Taideteollisuuskeskuskoulussa vuosina 1930–36. Oinonen sai professorin arvonimen vuonna 1953, ja hänelle myönnettiin valtion taitelijaeläke. Mikko Oinonen kuoli arvostettuna taiteilijana ja opettajana Helsingissä 30.12.1956.